Symbioosia

Piiiitkä päivä illassa... tunteja on paljon, paljon enemmän, kun ei ole työssä...

olen viettänyt koko päivän symbioosia viruksen kanssa. Se on asettunut asumaan kurkunpääni seutuville... ja mitä minä sitten saan... pari ylimääräistä vapaapäivää - luonto on viisas, kellistää jos ei muuten malta... Kun tekee työtä ihmisille, on vaikeaa tarjota eioota... Korvaamaton, nääs. Sen siitä sitten saa.

Mutta mikä päivä... tuntikausia netissä... alan ymmärtää nörttejä. Blogeja, blogeja, pakko lukea vielä tuokin... Surffailla uutiset, helmikaupat, sähköposti, pasianssia välillä (spider - olen koukussa...)... Kirja etenee pikkuhiljaa. Jotain kotitöitäkin olla tekevinään, lopputili muuten... :) Viimeiset joulukortit sain rapsuteltua irti, joo-o, kuukauden olen kyllä suunnitellut... Viimeiset joulutuikut - palaneet joulukuun alusta - saavat olla vielä paikoillaan... kunnes aurinko voittaa niiden valon...

Ja Koira, mummo sekin, seuraa jokaista keittiössä vierailua ja katseessa on huutomerkkejä, herkeämätön katse, joka odottaa edes pienenpientä jakojäännöstä... ole siinä sitten jakamatta...

Ja aikaa mietiskellä blogia... kellonkin sain Suomen aikaan... (ehkä naurettavaa tunnustaa, mutta olen siitä hieman ylpeä - ei tarvinnut huutaa Miestä tukiopettajaksi...). Paljon mietiskeltävää; elämä on rikasta, kun oikein pysähtyy ajattelemaan...

Yritän vielä etsiä Sinullekin lukijani kuvan, josta ammennan valoa, lämpöä, voimaa tämän pimeän talven yli (pidentynyt sentään, päivä...). Ihanista päivistä viime kesänä... Novoiettä... ei onnistunut edes tukiopettajan avulla... pitää vielä harjoitella...

Heippa!