Pitkästä aikaa sytytin pihan lyhdyt. Illat hämärtyvät jo niin aikaisin. Kävelimme pitkän lenkin metsässä. Sieniäkin löytyi, kourallinen suppilovahveroita. Mutta tärkeintä oli se rauha. Rakastan vanhoja kuusimetsiä, joiden sammalmatoilla on helppo kulkea tai pehmeillä neulasten peittämillä poluilla. Vaikka kaupunki ympäröi tämänpäiväistä metsäämme joka puolelta, oli jossain katveessa aivan hiljaista.
Mietin, miten hyvä, että kärpässienet ovat myrkyllisiä. Tämänkin kaunokaisen olisi joku napannut mukaansa. Mutta nyt se sai ilahduttaa ohikulkijoiden silmiä. Ei tämän suurempia ajatuksia tänään...
5 kommenttia:
Kaunokainen- sanan varsinaisessa merkityksessä. Metsä on /olisi ihana ilman hirvikärpäsiä, jotka ovat ihan kammottavia.
Kyllä, Vicki Li! Olemme siksi samoilleetkin täällä parissa kaupunkimetsässä, koska niissä ei ole hirvikärpäsiä. Huomasin eilen saavani kylmiä väreitä, kun olin kuulevinani hirvikärpäsen lentävän pörähtäen korvani ohi. Kaikki aistit valppaina :)
Minäkin kaivoin kynttilät ja tuikut esiin viikonlopun tienoolla. Valoa pimeyteen! Aivan suloinen kärpässieni! Täällä talon pihassa on 1 kärpässieni, joka on musta hieno, mut ei ihan noin söpö, hih ;)
Syksyssä onkin ihanaa myös lyhtyjen ja kynttilöiden sytyttely.
Lyhtykuva on tunnelmallinen ja kaunis! Taivas on upean sininen. :)
Lähetä kommentti