torstai 25. syyskuuta 2008

Valokuvatorstai, 103. Haaste



"Tällä kertaa inspiksenä on vajaa säepari Joona Kivirinnan runosta 'Paluu', joka löytyy kirjailijan esikoisrunokokoelmasta Kymmenen vuoden päästä annamme lapsille nimet (Tammi 2008, s. 54):"

"Painavinta mitä tiedän on salaisuus
joka jäi kertomatta --- "





--- Ja se säilyy isältä pojalle. Sen nimi on Luuranko Kaapissa.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiva kuva, niitä luurankojahan on.

Anonyymi kirjoitti...

Mainio kuva, hyvä oivallus tähän haasteeseen.

Juliet Parrish Radha kirjoitti...

Ihana kuva! Varmasti on melkein kaikilla joku luuranko...

Anonyymi kirjoitti...

Hieno tunnelma kuvassa, melkein tuntuu ettei luuranko ole kovin pelottava, ...

Elegia kirjoitti...

Sukua kiertävä luuranko, isältä pojalle voi antaa paljon... Hieno kuva ja ajatus niiden taustalla!

Anonyymi kirjoitti...

Esineet ovat kauniita ja mummola-muistoja herättäviä. Ei varmaan mikään kovin paha luuranko noiden takana kurki.

Wiltteri kirjoitti...

...ajan havinaa ja paljon salaisuuksia :=)

-wiltteri-

Anonyymi kirjoitti...

Vanhan ajan tunnelmaa - aina niitä kertomattomia salaisuuksia ilmenee

Anonyymi kirjoitti...

Hieon oivallus aiheeseen!

Anonyymi kirjoitti...

Luurankoja löytyy varmaan joka suvusta. Hienosti keksitty ja ihana kuva!

Eevis kirjoitti...

Kiitokset teille kaikille kommenteista! Totta, nuo lasit ja kello ovat rakkaan ihmisen, jonka sain pitää yhdeksän ensimmäistä vuotta elämästäni. Aikuisena, mummoni päiväkirjoista, löysin monta uutta palaa. Täydentäviä, ei pelottavia. Ehkäpä yksi "luuranko" meillä monilla suomalaisilla on ollut vaikeista asioista puhumattomuuden perinne...

Anonyymi kirjoitti...

Kuoleman mysteerion taakse kätkeytyviä mysteerejä ja kuvassa vain vinkki niistä. Kaikkea jälkipolvet ei saa koskaan tietää.

Anonyymi kirjoitti...

Sinä sen sanoit, puhumattomuuden perinne voi hyvin, jos se nyt ei ole ihan luurankojen piilottelua, ainakin kauheaa tuhlausta; uskomattomat tarinat ja viisaudet menevät ihmisen mukana hautaan. Sitä harmittelee, että on isovanhempien eläessä ollut liian nuori ymmärtämään mitä kaikkea he tiesivät, saati että olisi kysynyt ja kuunnellut. Nyt ei enää voi.

Vicki Li kirjoitti...

Heippa Eevis! Kiitokset tsemppauksesta. Siskon tila vakaa, mutta edelleen vakava.Vaurioita ei pystytä edes tutkimaan, ennen kuin syvänukutus on saatu purettua.
Mutta sinulle ja miehellesi toivon mitä ihaninta lomaa Australiassa. Nauttikaa joka hetkestä ja kätkekää arvokkaita kokemuksia ja muistoja sydämeenne. Tietenkin olen pelkkänä korvana kuulemaan matkakokemuksianne. Hyvää Matkaa ja varjelusta reissullenne!