torstai 4. syyskuuta 2008

In the evening



Tänään huomasin yllättäen ymmärtäväni paremmin englantia kuin suomea. Vai miltä tämä kuulostaa?: "Et tarvitse ilmoittaa kaikki huumeiden ja lääkkeiden, mukaan lukien lääkemääräyksiä lääkitys, vaihtoehtoisia kasviperäisiä ja perinteisten lääkkeiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden valmisteluun kaavoja tullille. Jotkut tuotteet vaativat luvan tai karanteenia puhdistuma ja / tai kirjeitse tai reseptiä, lääkärisi kuvataan teidän lääkityksen ja sairaudesta." Olen selvitellyt Australian ohjeita maahan tulijoille. Sen tiesin jo vanhastaan, että kengät pitää pestä ihan hammasharjalla, sillä ne tarkastetaan maahan tultaessa. Mitään kuivunutta multaa tai hiekkaa niissä ei saa olla. Netti on rikas ohjeiden antaja tässäkin suhteessa. Löytyy linkkiä ja linkin linkkiä. Matkaan on enää nelisen viikkoa. Nyt, kun väsymys alkaa hellittää, alan uskoa, että matka voi toteutua.


Kävin tänään kuuntelemassa muutaman tunnin luentoja työhön liittyvistä aiheista. Hyvin mielenkiintoista. Yliopistossa tuotetaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa, jota pääsemme suhteellisen pian soveltamaan käytäntöön. Työni rikkaus on jatkuva uuden oppimisen mahdollisuus. Tällä viikolla kuulin juuri, kuinka eräs, jo päälle kolmekymmenvuotias, syvästi autistisena, kehitysvammaisena pidetty henkilö, oli oppinut ilmaisemaan itseään kirjoittamalla avustettuna. Kun tiede kehittyy, tällaisetkin kohtalot vähenevät. Paljon tietävänä, paljon elämässä ja työssä oppineena toivoisi vain, että saisi riittävästi aikaa tehdä sitä työtä, jota pitää tärkeänä ja antoisana.


Iltalenkki suuntautui jälleen uusille reiteille. Kävimme ihmettelemässä kaupungin toiselle laidalle, lähelle rantaa rakentuvaa pientaloaluetta. Luonnontilassa olevaa metsää on kaadettu rakennuksien tieltä. Kauan lähistöllä asuneet ovat vastustaneet muutosta kovasti. Toivottavasti jäljellä olevaa viheraluetta suunniteltaessa kuunnellaan paikallisten toiveita. Oman asuinalueemme vihersuunnitelman tekoa seurasin hyvinkin kiinnostuneena aikoinaan. Asukkailta kerättiin ensin ajatuksia suunnitelman pohjaksi. Sitten oli yleisötilaisuus, mistä lähdettiin vielä yhdessä suunnittelijoiden kanssa kiertämään puhututtavat kohdat alueella. Suunnitelmien teko jatkui ja lopulliset suunnitelmat tuotiin julki. Mielestäni asuinalueemme ilme on kohentunut ilahduttavasti toteutuksen jälkeen.


Mies ei suostunut nyt eksyilemään perässäni pikkupoluille, joten kävelimme sitten aikas tylsää hiekkatietä. Ja hyvällä mielikuvituksella varustettuna henkilönä löysin sieltä ihka (elä...) oikean käärmeen nahan. Sehän piti oikein Ixuksella ikuistaa.





Päivän päätteeksi ajelimme siskon ja hänen miehensä talon kautta kotiin. Heidän pihassaan omenapuu notkuu hedelmien runsautta. Saimme matkaamme suuren määrän purtavaa ja hillottavaa. Kiitos!


Sininen iltataivas ja utuiset pilvet. Kaunista. Melkein hyväksyn, että aurinko laskee niin aikaisin.




4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Minä en ainakaan tajunnut tuosta ohjeistuksesta mtn ;O Oon kans tänään menossa hakemaan omenapomenoita herkuteltavaksi :)

Eevis kirjoitti...

Ymmärrätköhän sinäkin englantia paremmin? :-D

Virpi P. kirjoitti...

En uskalla suurentaa tuota käärmeen kuvaa *puistatus*. Löysin eilen kuolleen oravan sähkölinjojen alta ja ikuistin sen, sekin riitti minulle.

Eevis kirjoitti...

Olisit vain uskaltanut. Oikeasti se oli näppylähanska. Lähempää katsottuna :-D