Siitä on tasan viikko. Nyt voin jo kertoa, kun lapsemme kaukana meren takanakin tietävät... Nannia ei ole enää...
En kyennyt mukaan eläinlääkäriin. Onneksi oli pitkä työpäivä! Mies uhrautui... Oli päässyt itku.
Vieläkin itkettää, kun alkaa ajatella... Sitä ei huomaakaan, miten koiran ottaa huomioon koko ajan kotona ollessaan. Sitten huomaa, kun koiraa ei ole enää... Ei kuulukaan kynsien rapina ja vanhan koiran tömpsähtävät askeleet rapuissa... Voikin jättää roskapussin hetkeksi lattialle ilman, että koira työntää sinne uteliasta kuonoaan... Voikin syödä pullansa ilman, että koira istuu ja odottaa osinkoaan... Ei tarvitsekaan jättää koiran kokoista tilaa itsensä ja sohvan käsinojan väliin... Voikin vetää takin päälle ilman, että koira tulee odottamaan, pyydetäänkö mukaan... Lukemattomia tilanteita pitkin päivää.
Lohdutuksena voimme ajatella kuitenkin, että oli parempi luopua Nannista ennen kuin sen elämänlaatu oli liian huono. Leuassa oleva kasvain aiheutti varmasti kipua... Ja lenkit olivat lyhentyneet muutaman sadan metrin mittaisiksi. Oli vain päätettävä. Ja viimeinen hoito oli lempeää koiralle... Mutta sittenkin...
6 kommenttia:
Kyllä me täällä Australiassa surtiin. Onneksi tiedettiin, että Nannilla oli parhaat isännät ja emännät loppuun asti. Ja että Nannilla oli todella onnellinen elämä.
Kurjaa. Olen edellisen koirani vienyt piikille, enkä unohda sitä ikinä. Miten mahdan selvitä tämän nykyisen poismenosta, kun se joskus tulee eteen? uh...
Otan osaa. Alan ymmärtää, mistä puhut. Nyt jo mietin tuota joskus edessä olevaa tilannetta.
osanottoni Nannin johdosta. Onneksi ehdit minutkin tutustuttaa häneen kertomuksellasi.
Lähetin jo yhden kommentin, mutta se hävisi. Piti vaan sanomani, että täälläkin lukeminen veti tunteet pintaan. En voi edes kuvitella omalle kohdalle.
Aurinkoista viikonloppua!
Kiitos Hyvät Ihmiset teille myötätunnosta! Lämmittää ajatella, että Nanni-koira herätti teissäkin tunteita... Kukaan ei sanonut, että VAIN koira...
Ja Kertulle rapsutuksia! Olenhan sentään vielä Kerttu-koiran mummo...
Iloitkaa päivistä koiraystävienne kanssa! Näyttävät niin valloittavilta...
Lähetä kommentti