Kesän jälkeinen maanantai

Tänä vuonna kesä oli sitten keskiviikosta sunnuntaihin. Neljä päivää. Ei voi valittaa. Kevät on myöhässä, sillä yleensähän tällainen sää on jo vappuna... Suorastaan myrskyää. Ikkunakin levähti auki, kun oli tullut hieman löysästi suljettua... Syy olla lähtemättä lenkille, hyväjahyvä, mutta syy kuitenkin. Kelvatkoon.


Tänään oli taloyhtiön kokous. Lähes puolet, eli viisi asuntoa oli edustettuina. Ei hääviä. Loput luottavat siihen, että aktiivisemmat hoitavat heidänkin omaisuuttaan hyvin. Pihatalkooväessä on käynyt kato myös... Mietimme jo pihan hoidattamista maksua vastaan; silloin vastuu jakaantuisi tasapuolisesti... Mutta päätimme ainakin vielä tänä kesänä pitää talkooiltoja parin viikon välein keskellä viikkoa... Onhan meillä osallistuvilla sentään ollut hauskaa. Ja silloin kun ei sovi, ei tarvitse... Jälkitalkoot ovat kestäneet joskus pitempään kuin talkoot. Rivitalon etupiha on tarkoitus vähitellen saada puutarhamaiseksi... Ei mitään liian suurimuotoista, mutta viihtyisää. Onhan se talon käyntikortti, joka kertoo paljon heti pihaan saavuttaessa.


Kokous alkoi pian työstä vapautumiseni jälkeen. Sitten ruokaa sudennälkään... Ja vapaaohjelman osuus...


Tänään voisikin viipyä kirjan ääressä. Pitkään yrittänyt edetä Hannu Väisäsen Toiset kengät - kirjan lukemisessa... Herkullista kuvausta, mutta yöpöytälukemisena se toimii kuten muutkin: kaksi sivua ja taju pois... eikä juuri seuraavana iltana muistikuvia edellisen päivän tekstistä... Minäkö se olin, joka luin kirjoja - ahmin - ja kudoin samalla... Aina oli joku villapaidantekele menossa... Ja vanhemmat olivat hermostua, kun en kuullut enkä nähnyt muuta...


Sytytän lukuvalon, avaan kirjan sivulta 38, Toinen käsky... hmmmm...