Elämä on

" Elämä on niin kukkuroillaan tapahtumia, elämyksiä, ajatuksia, tunteita, yhtä kimaltelevaa ja solisevaa tulvaa. On kuin heittäisi pöydälle kourallisen erivärisiä helmiä - ne leviävät siihen sikin sokin. Jos niitä koskettaa sormella, syntyy heti kuvioita, uusia mielijohteita - onhan jokainen lausekin oikeastaan juuri tuollainen helmikourallinen. " (Tito Colliander) Tämän tekstin löysin, kun haeskelin jotain ajatusta onnittelukorttiin satakymmenvuotissynttäreille (50 + 60) vietäväksi.


Tänään se sitten tulvi yli. Piti hakea sairaslomaa. Reilu kuukausi sitten siitepölyjen vuoksi taas kerran aloitettu lääke muutti uneni koiranuneksi ja aloin heräillä aamuisin aivan liian aikaisin. Nyt, kun työtä on ollut kohtuullisesti, jaksoin aika pitkään yrittää omin avuin selvitä työssä. Mutta kun yöunen määrä jää yö yön perään alle kuuteen, alle viiteenkin tuntiin, tulee tunne, että on otettava breikki. Yritän ensi viikon loppuun saakka löytää kadotettua unta. Varmasti löydänkin.


Blogilla käyneet lampaiden ystävät muistuttaisivat tässä kohtaa lampaiden laskemisesta hyvänä keinona kadotettuun yöuneen. Tiedä häntä. Mitä siitä seuraisikaan, jos aamuinen lehdenjakaja löytäisi minut aamutakissa ja -tossuissa oikosenaan penkillä puistotyöntekijälampaittemme aitauksella.


Eikä hovimestaristamme ole uneen saakka laskettavaksi. Olkoonkin, että sen paikka on eteisen peilin vieressä, että sen ei tule ikävä. Laumaeläin kun on. Hovimestarimme on kotoisin Kuressaaresta - Aivan ihana paikka muuten kesällä! - Siellä hovimestarimme seisoi käsityöliikkeessä ja pyysi päästä mukaan. Kainalossa toin. Hovimestarin tehtävä on, tietysti, tervehtiä sisään saapuvia vieraita.


Tässä kuvassa hovimestari on kesäasussaan, johon hän sonnustautui wapuksi. Solmio on kirpparilöytö. Jos tutkit kuvaa tarkkaan (klikkaa), huomaat, että solmiossa on eksoottisia kaloja. Tarkoituksemme oli tällä solmiolla nopeuttaa merten takaa palanneen nuorimman tyttäremme kotiutumista. Olihan hän vasta nähnyt noita kaloja luonnollisessa ympäristössään.





Toisessa kuvassa taasen hovimestarilla on talvilook. Voisi muuten vilustua.





Mutta nythän on kesä. Nämä lammasmaiset ajatukset johdattavat minut - en voi vastustaa - rosvopaistiin, jota olemme mökillä joitakin kertoja saaneet nauttia. Hiekkaisessa rinteessä on kuoppa odottamassa tämän kesän herkuttelijoita. Ja taas ei nukuta, kun nälättää...